Puhdasta geolämpöä maan syvyyksistä

Ajankohtaista Geolämmöstä

Tämä sivu on St1:n Otaniemen geolämpöhankkeen virallinen tiedotuskanava ja siksi löydät aina tuoreimmat uutiset täältä. Lisää uutisia projektista löydät Ajankohtaista & Tiedotteet -sivulta.

Tiedotelaatikoiden alla voit katsoa tallenteen stimulaatiovaiheen aloituksen tiedotustilaisuudesta. Löydät  tältä sivulta myös Usein kysyttyjä kysymyksiä/vastauksia -osion. Mikäli joku asia jää askarruttamaan tai haluat haluat antaa palautetta, sivun alalaidassa on palautelomake.    

Turku Energia hakee toimenpidelupaa geotermistä laitosta varten porattaville lämpökaivoille

19.11.2019

St1 palkittiin Energy Globe World Award 2019 -gaalassa

14.11.2019

St1 käynnistää maailman syvimpien geolämpökaivojen porauksen viimeisen vaiheen Otaniemessä

3.9.2019

Geolämpö

Tulevaisuuden päästötön energiamuoto löytyy maan alta. St1 porautuu n. 6,5 kilometrin syvyyteen Espoon kallioperään – eli syvemmälle kuin Suomessa koskaan aiemmin. St1 Deep Heat -pilottiprojektin tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva, teollisen mittakaavan lämpölaitos Fortumin lämpölaitoksen alueelle Otaniemeen.

Geoterminen lämpö on lupaava vaihtoehto päästöttömässä lämmöntuotannossa. Onnistuessaan pilottiprojekti voi mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä. St1:llä on jo ennestään kokemusta kestävästi tuotetusta uusiutuvasta energiasta, ja geoterminen lämpö onkin meille luonteva seuraava askel.

Video geotermisen lämpölaitoksen rakentamisesta

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kestäviä ja nopeita energiaratkaisuja. Sellainen löytyy maankuoren valtavista energiavarastoista. Geoterminen energia on kustannustehokasta, suuren mittakaavan lämmöntuotantoa ilman polttotekniikkaa.

Katso, miten geoterminen lämpölaitos rakennetaan!

Yksinkertainen prosessi – haasteena Suomen kova kallioperä

Prosessi, jolla geotermistä lämpöä otetaan talteen, on varsin yksinkertainen. Aluksi maaperään porataan kaksi n. 6,5 kilometrin syvyistä reikää. Toisesta pumpataan vettä alas kallioperään, jossa se kuumenee kallioperässä luontaisesti olevan lämmön vaikutuksesta. Kuuma vesi nousee ylös toisesta reiästä, ja syntynyt lämpö syötetään lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon. Valmis laitos tuottaa jopa 40 MW energiaa.  Fortum tulee ostamaan geolämpölaitoksen tuottaman lämmön kaukolämpöverkkoonsa. 

Suomen kovan graniittisen kallioperän läpäiseminen vaatii erikoisvalmisteisen poran lisäksi sinnikkyyttä. Ensin kairasimme luotausreiän kahden kilometrin syvyyteen, ja analysoimalla reiästä saadut luotaus- ja kivinäytteet selvitimme varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja maaperästä.

Itse syvälämpökaivojen porauksessa käytettiin aluksi ilmavasarateknologiaa, jolla päästiin 4,5 kilometrin syvyyteen. Tämän jälkeen ensimmäisen reiän porausta kovaan kallioperään jatkettiin vesivasarateknologialla sekä perinteisellä kiertoporaustekniikalla, jota optimoimalla on porattu 6,4 kilometriin – eli syvyyteen, jossa veden lämpötila on osoittautunut tarpeeksi korkeaksi lämmöntuotantoa ajatellen.

Stimuloinnilla selvitetään veden virtausta kallion sisällä

Toinen haastava kohta projektissa on veden virtauksen aikaansaaminen porattujen reikien välille. Stimulointivaihe, jossa seurattiin reikään syötettävän veden virtausta kallion sisällä olevissa raoissa, on saatu suunnitelman mukaan onnistuneesti päätökseen heinäkuussa 2018. Veden kulkua kalliossa seurattiin syviin porareikiin asennettujen geofonien avulla. 

Stimuloinnin jälkeen suoritettiin analyysit veden virtauksesta kallioperässä. Analyysien tavoitteena oli täsmentää, mihin suuntaan toisen reiän loppuosa maan alla porataan ja miten vesi saadaan virtaamaan maan alla reikien välillä. Analyysivaiheen ja poraustauon aikana myös poraustekniikkaa on kehitetty edelleen kustannustehokkaammaksi. Toisen reiän poraustöitä jatkettiin analyysin tulosten pohjalta syksyllä 2019.

Geolämpölaitoksen on suunniteltu kattavan jopa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Pilottiprojektin onnistuessa tekniikka voidaan ottaa käyttöön muuallakin.

Stimulointivaihe

Geolämpövoimaloita on käytössä jo esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Islanti on suotuisan geologisen sijaintinsa ansiosta jo vuosia tuottanut kaiken tarvitsemansa lämmön ja puolet sähköstään geotermisellä energialla.

Geolämpöhankkeen tiedotustilaisuus 14.5.2018 Otaniemessä

Katso videotallenne stimulaatiovaiheesta pidetystä yleisötilaisuudesta. Tilaisuuden ohjelma: 

  • Tilaisuuden avaus, St1 vision toteutus, Energiajohtaja Jari Suominen, St1
  • Geolämpöhankkeen esittely ja stimulointivaihe, Tuotantojohtaja Tero Saarno, St1
  • Why the world is watching what happens in Otaniemi, Hankkeen kansainvälisen asiantuntijatiimin jäsen, Director of Development Peter E. Malin, ASIR
  • Alueen seismisyys ja seisminen valvonta, Osastonjohtaja Annakaisa Korja, Helsingin yliopisto, Seismologian instituutti
  • Euroopan kestävin kaupunki, Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska, Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus

Usein kysyttyjä kysymyksiä Otaniemen pilottiprojektista

Miksi St1 rakentaa geolämpölaitosta Otaniemeen?

Maankuoren lämpöä hyödyntävä geolämmöntuotanto on lupaava, päästötön keino tuottaa lämpöä. Otaniemen pilottihankkeen tavoitteena on testata ja kehittää geotermisen liiketoimintakonseptin kaikkiin työvaiheisiin teknisesti toimivat ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut, jotta konsepti voidaan kaupallistaa pilotin jälkeen. Projektissa on monia haasteita, mutta onnistuessaan se voi mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä.

Onko vastaavia geolämpölaitoksia jo käytössä muualla maailmassa?

Vastaavassa geologisessa ympäristössä oleva laitos on toiminnassa mm. Ranskan Soultzissa. Myös Saksaan on viime aikoina rakennettu geotermisiä lämpölaitoksia ja lisää on suunnitteilla. Suotuisammassa geologisessa ympäristössä eli Islannissa on laitoksia ollut jo vuosia.

Mitä projektin stimulointivaihe käytännössä tarkoittaa?

Stimulointi kuuluu normaalina vaiheena geotermisen laitoksen rakentamiseen. Ensimmäisen valmistuneen reiän pohjalle pumpataan vettä. Vesi virtaa pumppauksen voimasta reiästä kallion halkeamiin ja niitä pitkin eteenpäin. Toisen reiän loppupää porataan tämän jälkeen sinne, minne valtaosa vedestä halkeamia pitkin virtasi.

Miten stimuloinnissa pystytään seuraamaan veden virtausta syvällä kalliossa?

Reikään pumpattavan veden virtausta kallion raoissa seurataan tarkasti syvälle kallioon asennettujen geofonien avulla.

Mitä stimulointivaiheen jälkeen tapahtuu?

Stimuloinnin jälkeen on analyysivaihe eli stimuloinnin tulosten analysointi ja toisen syvälämpökaivon loppupään paikan määrittely.

Pilottiprojektin analyysivaihe on saatu päätökseen. Sen aikana kehitettiin myös uutta poraustekniikkaa edelleen. Toisen kaivon loppuosan poraustyöt aloitettiin syksyllä 2019.

Kauanko viimeinen porausvaihe  kestää?

Toisen tuotantokaivon loppuosan poraustyöt kestävät helmikuulle 2020 saakka.

Tullaanko työmaalla vielä tekemään vesistimulointia?

Poraussuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös vastastimuloinnin mahdollisuuteen. Mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi, suoritetaan noin kahden viikon ajan vesistimulointia nyt porattavan kaivon kautta, kun sen lopullinen tavoitesyvyys on saavutettu vuoden 2020 alussa. Mikäli vastastimulointia päädytään tekemään, informoimme siitä etukäteen.

Aiheuttaako se mikrovärinää, kuten aiempi simulointi?

Mahdollisessa vastastimuloinnissa voimme hyödyntää kesällä 2018 onnistuneesti suoritetun stimuloinnin oppeja ja minimoida mikrojäristyksistä mahdollisesti aiheutuvat äänihaitat.

Milloin geolämpölaitos on käyttöönottovalmiina?

Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Se tulee valmistuessaan olemaan maailman syvin geotermisen energian lämmöntuotantolaitos, joka tuottaa lämpöä täysin päästöttömästi.

Haluatko kysyä lisää Geolämpö -projektista tai antaa palautetta?